Puskajussien elämää

Taas kerran on jäänyt kirjoitteleminen, tapahtumien puutteesta johtuen kai.. Tuntuu vähän turhalta kirjoitella kuinka hengaillaan ponien kanssa kotona käymättä missään ja tekemättä mitään erikoista.. Noh, jos nyt kuitenkin koittaisi laittaa jonkin sortin päivittelyä, mitä on ollut tekeillä viime aikoina.

Voodoolla olen ajellut aika laiskasti viime aikoina, oikea termi taitaisi olla joskus ja jouluna. Poni on aina lenkillä ollut virkeänä ja hölkötellyt menemään mielellään. Varsinkin yksi pätkä tiestä on sen mielestä selkeästi hiittisuora, koska siinä se aina haluaa itse paahtaa menemään hirveetä kyytiä. Niin kauan kun ei riko laukalle, saa poni juosta sydämensä kyllyydestä. Lenkin jälkeen poni on päässyt pitämään maailman söpöintä loimea päällään, mikä saa Karkin olemaan aina yhtä kummissaan.

Voodoo lähdössä lenkille

Karkki-neidille olen heittänyt muutaman kerran valjaat niskaan ja ollaan käyty köpöttelemässä ympäri pihaa ja hienosti tyttö on ollut. Se ei kyllä pelkää oikeastaan mitään! Tai jos jotain pelkää, tuijottaa sitä hetken ja jatkaa sitten matkaansa ilman kummempaa pölhöilyä. Siltä on myös loppunut "töissä" ollessa hurjana kavereiden perään haikailu, ei tarvitse koko ajan loikkia ja kiljua kun on niin yksin maailmassa. Kaikin puolin fiksu pikku tammanen<3.

Pöykkyrä möykkyrä vöykkyrä murheen kryyninen. No ei nyt aivan. Meiän kentälle on aika pitkä kävelymatka ja sen saa aina taluttaa sinne, koska ponin mielestä pihasta lähteminen ratsain on maailman kamalin juttu. Bravuuria on keuliminen niin, että hyvä kun pysyy pystyssä, peruuttaminen kaikkea päin (aina traktorista puimuriin lähtien) ja 180 asteen pikakäännökset. Olen sitten todennut, että ehkä helpommalla pääsee, kun taluttaa idiootin kentälle. Ratsastuksen jälkeen pystyy kyllä hienosti kävelemään kotiin ratsain ja käymään muutenkin vähän kiertelemässä mettäteillä, mutta ennen ratsastusta ei tule kuuloonkaan. Asiaa toki voisi auttaa, jos ratsastus olisi vähän säännöllisempää... Töissä Pöykky kyllä käyttäytyy hyvin. Mä en sillä nyt viime aikoina oo hirveemmin mennyt itse, Tiina on sillä käynyt jokusen kerran vääntämässä. Ihan nätisti neiti on mennyt.

Tiina ja Pöykky

Todistetusti mäkin oon käyny selässä :B

Kengittäjä kävi tässä jokin aika sitteen ekaa kertaa tälle syksylle täällä kotikonnuilla. Edellinen kenkäys sattui juuri sopivasti ennen kuin toin pollet kotiin, niin nyt hepat (lähinnä Pöykky siis) olivat ehtineet tottua uusiin (no okei, tottua uudelleen, eihän tää nyt niin outo paikka sillekkään oo) maisemiin ja ei ollut niin hirveästi kyttäiltävää niillä. Sen lisäksi olen ottanut tavaksi antaa Pöykylle sapuskaa töitten jälkeen tuolla "kengityshallissa", jotta se on keskittynyt siihen ja saanut positiivisia elämyksiä kyseisestä paikasta. Ekan kerran kun sen nääs talutin halliin sisään, tamma ei meinannut pysyä housuissaan kun sopivasti tuuli kolautteli ja rapisteli jotain ja Karkki laukkaili ulkona. Mutta eniweis. Kengityspäivä siis koitti. Kysyin Tommilta, että alotetaanko hulluimmasta vai kiltimmästä, tosi yllättäen halusi aloittaa kiltistä. Eli Voodoo pääsi siis ekana vuoluun, sitten Karkki ja viimeisenä Pöykky. Lapset käyttäytyivät oikein nätisti, mitä nyt Karkin piti koittaa muutaman kerran vähän nykäistä etujalkoja laitettaessa. Sitten koitti Pöykyn vuoro. Oli kyllä aikamoinen yllätys, tamma seiso kuin tatti ja ei ollut minkäänlaista ongelmaa. Tommi oli järkyttynyt kun Pöykky ei ollut tiputtanut yhtään kenkää tällä kengitysvälillä :D Pöykkis sai jo hokit alleen, vaikka ei nyt vielä mitkään hirveen talviset kelit ole, mutta seuraava kengityskerta on vasta joskus joulukuun puolella, niin parempi ottaa varman päälle.

Kengityshalliin totuttelua

Muuten tallielämä on ollut aika lepposaa, ruokintaa, uuden paalin nostoo tarvittaessa, heppojen totuttamista automaattiselle vesikupille ja tallin siivousta avantin avustuksella. Hepat on niin tottuneita jo tuohon pieneen vihreään koneeseen, etteivät korvaansa lotkauta sen nähdessään. Yksi päivä naureskelin tätä kun siivosin tallia samaan aikaan kun Tiina laittoi Pöykkyä kuntoon ratsastusta varten. Pöykky pelästyi karsinan takaseinälle, kun loimi tipahti lattialle käytävällä, mutta kun ajoin avantin kauhan sisään talliin, poni vaan vähän vilkaisi että aijjaa. On nuo hepat huvittavia :D

Tytöt työnjohtajina

Muruseni<3

Kotilauma

Syksy tulla jollottaa ja taas puhaltaa muutoksen tuulet. Talven tulon kunniaksi hepat palasivat taas kotiin kesälaitumelta, tällä kertaa myös Pöykky. Tänään haettiin Tiinan kanssa kova kolmikko kotiin. Lapsukaiset matkustivat taas yhdessä, pienen empimisen jälkeen Karkkikin meni taas nätisti koppiin. Sit tehtiin perään toinen reissu ja haettiin Pöykkykin huudeille ja loput kamat. Pöykkis vähän takkuili koppiin menon kanssa, mutta kuitenkin toimi suhteellisen kivuttomasti. Aika vähällä kinastelulla pollet tutustuivat, hieman juoksentelivat ja pientä pomppimista oli. Vielä on vaikea sanoa millaiseksi porukan arvojärjestys muodostuu, kenestä tulee pomo.

Kesän aikana ei ole hirveemmin tapahtunut mitään. Pöykkyrän kanssa ollaan humputeltu menemään sen suuremmitta tavoitteitta. Joku aika sitten irtojuoksutettiin Karkkia ekaa kertaa, neiti meni oikein mallikkaasti. Vähän oli alkuun vaikeaa hoksata, että mitä oikein pitäisi tehdä, mutta aika nopeasti tajusi jutun juonen. Korkein este oli joku 40-50cm ja sievästi poni pomppasi.

Voodoo palasi kesäkodistaan muutama viikko sitten, oli Minnalla kuun loppuun saakka. Ajelin ekan kerran tänä kesänä pikku riiviöllä viime viikolla, ponskilla piisasi virtaa :D. Kovasti lensi pukkia kotiappäin tullessa. Minnan ja Rosman kanssa käytiin lenkillä, pääsi Voodookin keraankin shettisseuralaisen kanssa lenkille :). Ainut huono puoli oli vaan miljoonat hirvikärpäset Dx.

Kattellaan nyt miten ponskit kotiutuu, huomenna pitäisi kai koittaa liikuttaa ponskeja, pääsee korkkaamaan uuden kentän :D. Sas nähä mitä siittäkin tulee!

Joo-o. Tänä kesänä ei oo pahemmin tullu kirjoteltuu blogia :D Eipä siinä, ei ihan hirveesti oo tapahtunut mitään.. Joten kirjottelen tähän nyt vähä tälleen jottaan enimpiä mitä tulee mieleen.

Pöykkis ja Karkki ovat viihtyneet hyvin laitumella. Pöykyn kanssa ollaan tehty töitä vaihtelevassa määrin, enimmäkseen hyvin vähän. Sillä on tippunut kenkiä vähän väliä ja muutenkin on ollut vastatuulta. Pöykkis on heti epäpuhdas jos sillä edes yrittää ratsastaa joku kenkä irti, on pikku herkkäliisa<3. Jonkin verran ollaan kuitenkin päästy ratsastelemaan, taisi olla pari estevalkkuakin tässä jokin aika sitten. Oltiin Jennyn pitämässä estevalkussa, Pöykky oli aika erikoisen tuntuinen sielä, oli aivan toispuoleinen. Hyppäsi kuitenkin nätisti. Mentiin suhteutettua välillä 4-5 askeleella, enimmäkseen viidellä, hypättiin ympyrällä ristikkoa ja pientä okseria. Mentiin pientä rataakin. Hypättiin meidän yhteisen uran korkein este, 85cm pysty. Tätiratsastaja roikkui harjassa henkensä edestä ja piti tiukasti silmät kiinni :D. Pöykkis hoiti hienosti hommat kotiin ja saikin kehuja kuinka selkeesti estehevonen se on :). Kattoo itekkin paikkaa, on varovainen ja hyvin säädeltävissä oleva laukka. Mun tykki<3.

Pöykky oli tässä pari viikkoo taas vaihteeks puuttuva kenkä-lomalla. Viime viikolla saatiin siten vihdosta viimein kengät jalkaan ja laitettiin samoin tein ympäri koko heppa. Karkkikin sai pientä siistimisvuolua, oli melko nätisti. Kerkesin pari kertaa ratsastaan Pöykkiksellä, kun saatiin seuraava ilonaihe. Sankari oli onnistunut laitumella saamaan kauniin haavan etuseensa säärelle. Pikkasen se on turvotellut, joten oon kylmännyt sitä ja putsannut haavaa. Olis kyllä paljon helpompaa toi haavahoito jos pondea pystyisi letkuttaan, mutta valitettavasti se ei onnistu kun Pöykkis ei suostu tuleen lähellekkään hirvittävää vesiletkupetoa. Huoh. Joskus tuon jättivauvan kanssa eläminen on vähän haastavaa...

Pöykyn kaunis haava

Karkkimurusesta sen verran, että sekin aiheutti mulle kunnon sydänkohtauksen tässä jokin aika sitten. Oltiin juuri lähdössä tuonne estevalkkuun, olin vielä kotona kun Tiina soitti, että Karkki on kolmejalkainen. Oli kyllä elämäni pisin ajomatka (ja nopein) tallille, kun sydän kurkussa tykitin menemään tallille minkä hondasta pääsi. Päässä vilisi kaikki mahdolliset kauhuskenaariot. Tallille päästyäni pingoin laitumelle. Siellähän se pikku muru klenkkasi, hädin tuskin laski painoaan vasemmalle etuselle. Talutettiin se portille ja tunnusteltiin jalkaa. Tuntui kuin olisi ollut vähän puristusarkuutta hankositeessä ja pientä turvotustakin oli. Soittelin läpi kaikki lähialueen eläinlääkärit, kukaan ei vastannut. Varmaan miljoona kertaa pommitin kaikkia, kunnes vihdoin parkanon eläinlääkäri vastasi. Hän totesi, että parempi on vain soittaa suoraan klinikalle, ei hän pysty oikein mitää sanomaan. Soitin sitten Tampereen klinikalle ja sain ajan seuraavalle päivälle.

Aamulla kävin hakemassa Voodoon ylläpitokodistaan, otettiin se mukaan henkiseksi tueksi Karkille. Voodoo meni nätisti koppiin tapansa mukaan. Haettiin Karkki kyytiin, se oli vähän haastavampaa, mutta pienellä pyllystä tuuppaamisella Karkki käveli kiltisti koppiin. Taas oli takaluukun sulkeminen pelottava kokemus, poniparka ilmeisesti kuvitteli saavansa sen niskaansa. Köytin pikkuiselle narun kaulan yli, ettei se pääse pomppimaan etupuomin päälle.

Ponit matkustivat nätisti ja päästiin perille hyvissä ajoin. Klinikalla oli vaihteeksi ryysistä, joten saatiin odotella hetken aikaa, ennen kuin saatiin edes hepat sisään. Voodoo jäi karsinaan ja Karkki pääsi tutkimuksiin. Juostiin sen kanssa ja ravissa ontui huomattavasti. Ell epäili joko kaviopaisetta tai kavioluun murtumaa. Jalka puudutettiin vuohisesta alaspäin ja ontuminen lakkasi kokonaan. Karkki sai rauhottavia vinon pinon ja sitten hetken odottelun jälkeen päästiin röntgeniin. Karkin kavio kuvattiin. Kuvissa näkyi jotain epämääräistä. Toivottiin kuitenkin, että kyseessä olisi vain kaviopaise, joten murulle laitettiin kaviohaude ja piti hautoa pari päivää ja pyytää sitten kengittäjä tsekkaamaan, löytyykö paisetta. Jänteissä ei sitten ollut mitään vikaa, oli vaan ilmeisesti turvotellut muuten vaan.

Karkki piti saada koppihoitoon siksi aikaa, että ontuman syy selviää, joten teljettiin se pihattoon. Se oli onneksi siellä rauhallisesti riekkumatta, ja naapuriheppa Ville piti sille seuraa :). Haudoin jalkaa pari päivää, sitten tuli kenkääjä katsomaan. Kavion pohja aristi, mutta ei ollut varmuutta mistä kohtaa, kun Karkilla on niin kovat kavionpohjat niin ei saanut ihan selvää. Ohjeena oli jatkaa hautomista ja kattella mitä tapahtuu.

Haudoin sit kaviota jonkin aikaa ja ei vaan ruvennut paisetta näkymään. Kokeiltiin sitten yks päivä, ontuuko neiti vielä. Ei onneksi ontunut :). Ilmeisesti oli sitten vaan ollut mustelma kavion pohjassa, eikä se kehittynyt paiseeksi vaan parani omia aikojaan. Mikä helpotus. Jos ontuma ei olisi hävinnyt, olisi edessä ollut uusi klinikkareissu. Karkki pääsi takaisin laitumelle vauvojen ja mammojen seuraan :)

Voodoo on saanut paljon rakkautta kesäkodissaan, siitä tykätään sielä kovasti :). On poni päässyt töihin oikeen olan takaa, ajelevat sillä pitkiä lenkkejä ja pusuja satelee. Voi poniraukkaa kun palaa syksyllä kotiin, taitaa olla aika ikävää sillä kun vähenee huomio, oon niin huono pusutteleen poneja :D.

EstePöykky

Viime viikko olikin aika vinkee, joten teenpä tämmötteen könttäpostauksen. Kerrankin on myös kuvia :D

Tiistaina oli Terhin estetunti. Pöykky ja Kauhu olivat molemmat aivan kauhian jäykkiä maanantain laidunrevittelynsä jäljiltä, joten otettiin aika iisisti. Juoksutin tyttöstä ensin hetken liinassa kun kuitenkin on uusi paikka ja niin poispäin mutta neiti oli kyllä ihan pystyynkuollut, väsytti raukkaa. Kapusin selkään ja verkattiin ravissa ja alettiin sitten pomppimaan. Mentiin pientä ristikkoa ja pystyä. Pöykyn mielestä pikku ristikko oli aivan kauhea ja sitä ei olisi voinut millääään hypätä :D. Laitoin sen muutamaan kertaan yli paikaltaan ja alkoihan sekin sitten sujua. Pystyn Pöykkis hyppäsi nätisti joka kerta. Pöykky oli todella fiksusti, ei kyttäillyt mitään ja pysyi hyvin hanskassa eikä harrastanut sellaisia ryntäilyjä kun viimeksi hypättiin. Pystyttiin rullailemaan vaan nättiä rauhallista laukkaa esteelle ja mun ei tarvinnut tehdä muuta kuin korkeintaan maiskauttaa.. Hieno estetykki<3. Hypättiin max joku 70cm pysty ja sitten lopeteltiin ja verkattiin pollet pois. Hepsut pääsi takaisin laitumelle ja mä kävin vielä harjaamassa Karkin ennen kotialähtöö. Karkki oli vielä vähän hylkiö, Sweedi ajoi sen aina pois jos edes katsoi sen vauvaan päin.

Tässä muutama kuva, kiitos Miialle :). Mun ilmeet on jotain niin kauheeta, mutta Pöykkis on edukseen<3

Pöykky ja pelottavat lampaat

"aaapuaaaa"

Keskiviikkona jäi omat ponskit vähän vähemmälle huomiolle kun lähettiin kuskaamaan Kauhua Muurameen satulansovitukseen. Mä pääsin toimimaan satulannostelijana kun myyjällä oli selkä kipeä, hyvää treenausta nostella kymmenkunta satulaa selkään ja poies ja telineeseen ja poies :D. Kauhulle löyty penkki ja sitten takasin kotia ja suoraan töihin.

Torstaina koitin vähän hieroa Pöykkyä, kun sen takapää varsinkin oli niin juntturassa että huhhuijaa. Valitettavasti hommasta ei tahtonut tulla oikein mitään kun poni oli jännittynyt kuin viulunkieli kun hän oli yksin maailmassa ja joka puolella oli mörköjä ja sapelihammastiikereitä ja vaikka mitä. Kaulan ja lavat käsittelin ja takapäätä kerkesin vähän rääppiin, mutta totesin sitten että aika turhaa hommaa se oli kun poni ei vaan kyennyt rentoutumaan. Mentiin kentälle tekeen vähän talutusharjoituksia kun ponski meinasi ryönätä niskaan kaikkee tuijottaessaan, pienen session jälkeen ei taas tarvinnut olla huolissaan että saa konin niskaansa. Kävin taas paijailemassa Karkki karamelliä, nyt se oli jo hieman paremmin hyväksytty, hengailivat jo Aadan kanssa kuin paita ja perse :D

Pöykky ei taho

Karkin uus bestis

Perjantaina pidin tallivapaan päivän.

Lauantaina mentiin Tiinan kans ratsastaan samaan aikaan. Ponit makasivat ihan reporankoina kun mentiin hakeen niitä, laidunnus on rankkaa :D. Pienen herättelyn jälkeen molemmat suostuivat nousemaan ja lähteen töihin. Mentiin kentällä, suht kevyesti. Pöykky keksi pelätä toisessa päädyssä kaikkea ihan suunnattomasti, oli lampaita ja pyöräpaaleja ja kanoja ja penkkii ja kaikkee mahollista hurrrrjan pelottavaa. Peruuteltiin nurkkiin ja pyörittiin pelkopäädyssä, Pöykky se vaan pöykkyröi. Mentiin toiseen päätyyn sitten tekeen töitä hetkeksi, poni kuulolle kaikissa askellajeissa. Neiti oli aika hyvänä<3 Sit kokeiltiin pelkopäätyä uudestaan ja eihän se nyt enää niin hirveä ollutkaan. On tuo vaan niin höntti poni..

Väsynyt laiduntaja

Sunnuntai olikin sitten yhtä hullunmyllyä. Tarkotuksena oli lähtee estekisoihin Satumaahan. Mentiin aamulla vähän aikasemmin töihin ja lypsettiin lehmät hirveetä kyytiä, sitten talla pohjassa tallille. Tiina oli jo kerennyt hakemaan Pöykyn laitumelta, joten lykättiin suojat jalkaan ja alettiin lastaamaan. Aluksi poni heitteli mua kuin sukkaa hetken, mutta sitten otettiin käyttöön kovat  aseet, 40cm esteraippa, jota Tiina heristeli ponin takana. Kyllä tuli kiire koppiin. Huvittava elukka :D. Kauhu sitten kävelikin koppiin lähes suoraan, vähän kerkesi vaan koskemaan liinalla pyllyyn :D.

Perillä kisapaikalla jätettiin hepat vielä koppiin ja jeesailtiin vielä vähän radan kanssa, laitoin numerot yms. muuta pientä. Samalla tuli tutustuttua rataankin. Sit otettiin hepat ulos ja laitettiin kuntoon. Me oltiin vasta tokassa verkassa, mutta mentiin kuitenkin kävelemään jo kentälle ja katsastaan paikat. Pöykky ei kyttäillyt mitään :). Kun ristikkoluokan ekaverkkaryhmä verkkasi ja meni radan, odoteltiin ja katteltiin ulkopuolella. Sit päästiin mekin tositoimiin. Verkassa poni meni tosi nätisti, lainetta vähän toljotti mutta mentiin se sit muutamaan kertaan paikaltaan niin sit alkoi sujumaan. Pöykky onnistu pudottaan takajalastaan kengän, mutta ei tuntunut kovin pahalta, joten päätin jatkaa kuitenkin. Rata oli vähän sellaista hömellystä, mutta kaikki hypyt oli sieviä. Sarjalla oli pientä kiemurtelua, poni oli aivan yllättynyt kun olikin esteet niin lähellä toisiaan, ei olla menty sen kanssa ikinä sarjaa vielä.. Kikattelin sen jälkeen puoli rataa mutta päästiin ehjänä maaliin ja puhdas rata oli. Arvosteluna oli A1.0, eli saatiin ruusuke. Pöykyn eka ruusuke, aaws :D. Palkintojen jaossa neiti ei pahemmin piitannut ruusukkeen laitosta, valitettavasti ei vaan palkintojenjakaja aivan yltänyt laittamaan ruusuketta goljatille :D. Köröteltiin kunniakierros ja sitten odottaan seuraavaa rataa.

 Jätin Pöykyn Marian ja Yukin huostaan ja kävelin 50-60cm radan. Eka vaihe oli sama kuin edellisessäkin luokassa, joten helppo muistaa. Mentiin ekassa verkassa. Verkkaokserille otin pari hyppyä, hyvin meni. Yksi poniratsukko erosi toisistaan ja irti juokseva poni meinasi säikyttää Pöykyn keulintavaihteelle, mutta rauhottui sitten. Toiseen kierrokseen verkkaeste oli laine taas ja Pöykky ei olisi taaskaan halunnut mennä sitä. Pompittiin se muutamaan otteeseen paikaltaan ja sitten matalampana versiona ja päästiinpä viimein nätisti korkeampanakin. Pöykky tuntui kuitenkin vähän väsähtäneeltä, varmaan kuumuudesta johtui ja ei sillä mikään paras kuntokaan ole, joten päätin jättää leikin kesken onnistuneeseen suoritukseen ja jättäydyttiin pois tästä luokasta. Oon tosi tyytyväinen Pöykkikseen ja sen käytökseen, se oli ihan mallikansalainen koko päivän ja hyppäs hienosti, joten siihen oli hyvä päättää homma. Ooteltiin vielä Kauhun rata ja sit pakattiin pollet koppiin. Molemmat meni nätisti kyytiin. Käytiin syömässä ja sitten kotia hoitaan hepat, purkaan kamat ja siivoon koppi. Sit päikkäreille kotia ja iltalypsylle.

Tässä muutama kuva, kiitti Tiina :)

iiik laine

pitää muistaa jättää kunnon ilmavara

Muuttopäivä

Lauantaina kävin ratsastaas Pöykkyräisellä. Mentiin kaikki askellajit läpi, ei mitään hirveen erikoisia. Kentällä oli Tiinan jäljiltä pujottelu tolpat, joten pujoteltiin vähän, koitin tehä pujottelua väistöillä. Vasemmassa kierroksessa sujui ihan hyvin, mutta oikeassa ei oikeen tahtonut mennä pohkeet läpi. Se johtunee mun istunnasta, oon vino, joten annan ponskille ristiriitaisia apuja istunnalla. Reeninkiä reeninkiä.

Sunnuntaina ponskilla oli vapaapäivä. Harjasin pikkuvekarat huolella ja ruokin ne (as usual).

Maanantai olikin vauhdikas päivä. Ajelin yhdentoista pintaan Törmälle siivoomaan tallia, viimeistä kertaa. Tänään heppaset muutti laitumelle. Lastattiin kauhee määrä kamaa molempien autot täyteen ja lykättin ponit koppiin. Pöykky kuvitteli ensin, että koppiin meno oli vapaaehtoista, mutta pienen who's the boss-kertauksen jälkeen neiti käveli nätisti koppiin. Kauhu on keksinyt myös, ettei kopitus ole kivaa, joten vedettiin se liinalla sisään.

Minnalla talutettin heppaset laitumelle, pöykky oli aivan täpinöissään ja hyvä kun pysyi nahoissaan. Päästettiin ne irti ja seurattiin juoksukisoja. 6 hevosen lauma juoksi pörhäköinä pitkin laidunta tuli hännän alla. Oli komian näköistä :D. Asettuivat ne lopulta jo vähän, joten mentiin purkamaan autot. Osa kamoista jäi sinne ja osan tuon kotiin. Saas nähdäkuinka kauan ne matkustavat edestakaisin hondan perässä ennen kuin saan aikaiseksi purkaa auton :D

Sitten matka jatkui takaisin kotiin. Heittelin vähän lisää kamaa autonperään ja lykättiin Karkki ja Voodoo autoon. Voodoo koitti vähän, onko ihan pakko mennä kyytiin, mutta tuli nätisti. Sitten oli Karkin vuoro. Pikkuinen puhisi kovasti ja haistelu koppia ihmeissään, mutta käveli fiksusti omin jaloin kyytiin kun Tiina vähän tuuppasi pyllystä. Ihan kauhian fiksu poni<3. Vähän se järkyttyi kun luukku laitettiin kiinni, pelkäsi kai raukka että se tulee hänen niskaan. Ajoin koko matkan kuin herrankukkarossa mummovauhtia, ettei pikku vauvaseni vaan järkyty :D. Perillä otettiin Karkki ulos kopista ja vietiin se tutustumaan uusiin naapureihinsa, Minnan Sweetie-tammaan ja sen varsaan. Karkki sai alkuun vähän turpaan tammamammammalta, mutta ihan hirveää draamaa ei ollut. Pientä välimatkaa ne vielä pitivät, mutta aika rauhallisin mielin ne jätettiin sinne tutustumaan.

Sitten vielä vietiin Voodoo uuteen kesäkotiinsa. Siellä jo odoteltiin innolla ja Voodoo pääsi oitis murkinoimaan vihreälle. Sinne se jäi tyytyväisen näköisenä<3. Onpas outoa, nyt ei sitten ole enää minkään sortin tallihommia tälle kesää, ratsastelua vain :o

Pöykkyröintii ja vauvvakuumeiluu

Jospa sitten kirjoittelisin vähän tästä viikosta.

Maanantaina en aikonut mennä ratsastamaan, mutta puoli kahdeksalta illalla iski yhtäkkiä inspiraatio ja lähdin tallille. Ratsastin kentällä pikaisesti kaikki askellajit läpi. Poni oli vähän nihkee ja ei jäänyt hirveen hyvää fiilistä. Meidän niin tarttee päästä tunnille! :D On kadonnut kokonaan se meininki mikä oli yhdes välissä, no joo eipä kyllä kauheesti yllätä kun on tuo ratsastelu ollut parhaimmillaankin satunnaista viime aikoina. Noh jospa tästäkin suosta noustais..

Tiistaina kävin vähän humputtelemassa. Menin enimmäkseen käyntiä ja vähän ravia, poni oli ihan lentoon lähdössä, joten keskityin vaan saamaan sen kulkemaan rauhallisesti ja edes vähän sinneppäin oikein päin. Puolivälissä ratsastusta Tiina tuli laittamaan esteitä kasaan, joten käppäilin myös vähän puomeja.

Keskiviikkona Pöykkyrällä oli vapaapäivä, mutta kävin siivoomassa tallin ja autoin Ertsiä Kipan ja varsan ulkoiluttamisessa. Vaavi on kyllä niin söppänä<3

Tänään menin tallille kymmenen pintaan, kävin raahaamassa puomeja kentälle ja lähdin ratsastamaan. Mentiin ensin puomeja käynnissä ja ravissa, tein siirtymisiä puomien välissä ja lämmiteltiin. Pöykky oli aivan intoo piukassa :D Piti oikeen lyhentää jalustimia kun Pöykkis oli niin poukahtelevainen, oli helpompi elää kunnon estejalustimilla.. Alkuun ponski ei olisi millään malttanut siirtyä käyntiin ja ottaa seis, mutta sain lopulta taottua sen kalloon että näin mennään. Otettiin laukkaa, alkuun vaan sileällä ja sitten ympyrällä puomeja. Tuppaan vähän pitään Pöykkistä laukassa liikaa ja vien sen kauheen pohjaan puomeilla ja esteilläkin (sen vähän mitä on hypätty). Se on kuitenkin iso hevonen, eli sen ei pitäisi laukata ponilaukkaa. Sen kun saisi viel taottuu omaan kalloonsa.. Tein sitten niin, että laitoin pari laukkapuomia vähän pidemmällä välillä, joten mun oli pakko antaa sen vähän edetä jos halus että askel sopii. Neiti kuunteli hienosti mun sekopäisiä apuja, tuli just siihen mihin pyysi<3. On se niin hieno<3 Oon huomannu et oon vähän tämmönen huuhailija, yleensä kun otan ponskilla laukkaa niin pöykyttelen vaan vähän sinneppäin jotain rairairai laukkaa, mutta kun on puomeja niin joudun vähä keskittyyn enemmän sen laukankin kanssa ja poni olikin oikeen hyvä. Mulla on vähä tällasii keskittymisongelmii näköjään, pitääs vähä kiinnittää enemmän huomioo siihen mitä tekee. Itekseen kun menee niin useimmiten jää vaan humputteleen ja tyytyy siihen että menee vähä sinneppäin. Mutta mähän oon perseelle potkittavaa mallia, senhän oon tienny aina :D. Ratsastuksen jälkeen heitin hepat pihalle ja vietiin Kipa ja pentu ulos ja siivosin tallin.

Karkki murunen täytti tänään 1v. Se on jo iiiiiiso tyttö<3 Kohtahan täs pitää jo alkaa miettiin ratsuttajii ja kaikkee, enää kaks vuotta aikaa ! :D Oon miettiny et laittaisin Pöykkiksen tiineeksi Karkin 2vee kesänä, tai no saa nyt nähä, mitä mä tekisin toisella vauvalla ja mihin mä sen lykkäisin muutenkaan, hevosen pito (ja niiden teko) on liian kallista :D Lottovoittoo ootellessa. Mutta kun vauvakuume! Kipan vauvva on niiiiiiiiiin kuikutikuikui etten ees kestä :D Madotin penskat tänään, kumpikin vielä muisti kuinka ollaan nätisti. Mittasin samalla ne painomittanauhalla, toivon että katoin väärin niitä lukuja tai sitten voodoo on lihonu i-h-a-n järkyttävästi..

Noulife

Joopajoo, niin se vaan jää se kirjoottelu. Jos nyt taas pikkaasen koittaas heittää jotaan pientä, vaikkei hirveempiä ookkaan tapahtunut.

Pöykkyrä sai joku aika sitten kesäkengät alleen ja samalla kengän koko vaihtu 4. Jättiräpylät! No onpa tuo muutenkin aika kookas :D. Myös kakarat vuoltiin, Voodoo käyttäytyi tapansa mukaan esimerkillisesti. Karkki vähän venkoili etupään kanssa, mutta kaikki jalat saatiin kuitenkin siisteiksi.

Karkki ja Voodoo on ihan kauheen rumia! Niillä on vieläkin ihan jäätävä talvikarva päällä (puolet on kyl jo tippunut), kauheen näköstä! Karkki ei oikeen tunnu tietävän minkä värinen olisi, sillä on tommonen tumma alusvilla vielä päällä, mutta päässä kun on laikkua ihan täyttä kesäkarvaa, niin se on ruskeeta. Confusing :D. Pöykky on jo täydessä kesäkarvassa ja on muuten hieno<3

Kävin tänään siivoomassa tallian ja ratsastamassa Pöykyllä. Viime kuussa jäi tallinsiivouskiintiö vähän vähille kun oli jäätävä työputki päällä, joten nyt sitten koitan siivoilla senkin edestä :D. Tallinomistaja heppa oli pyöräyttänyt aamulla äitienpäivän kunniaksia aivan ihanan söpön pikku orivarsan, joten sitä piti tietenkin ihastella :).

Kauhu oli valmennuksessa ja Kipa tietenkin varsoineen tallissa, joten pikku Pöykky parka oli yksin tarhassa ja koitti kovaa kyytiä talsia aidanvierustalle polkua kun oli niiiiin kamalaa olla yksin. Kun hain sen sisään, se vähän väliä tökki mua ja puhalteli ja oli söpö höppänä, kai oli niin onnellinen kun pääsi hetkeksi talliin kaverin kanssa :D Laitoin neidin pikana kuntoon ja sitten lähdettiin kentälle. Poni oli aivan täpinöissään kun oli niin pelottavaa kaikki. Käveltiin varmaan puoli tuntia ihan vaan tarkotuksena saada poni kuulolle edes pikkasen, mutta se oli ihan piip pööp ja karseen tuntuinen lentoon lähdössä oleva ruutitynnyri. Pusikosta rapisteli yhtäkkiä joku naapurin likka katsomaan heppaa ja Pöykkyhän tietysti sai sykärin, mikä pinkki hirviö hyökkää hänen kimppuunsa puun takaa apuaa. Se pelästy ja singahti jonnekkin päin, roikuin selässä puoliksi lentämäisilläni mutta pysyin kuitenkin kyytissä :D. Sykärin jälkeen se oli kuin eri hevonen, keskittyi paljon paremmin ja tehtiinkin sitten hommia hetki vähän kiivaammalla tahdilla. Mistä lie johtui moinen muutos, vai aloinko sitten vaan itse ratsastaa topakammin kun oli yleisöö xD.

Ratsastuksen jälkeen riisuin ponin ja vein sen takaisin tarhaan heinätupon kera, sinne se jäi vähän rauhallisempana mussuttamaan.

Olipas kyllä aika turha kirjotus tämä, mutta tulipahan tehtyä :P

Voodoo maailman monin poni

Tää viikko onki ollu oikein Voodoo viikko! Oon ajellu ponilla jopa kolme kertaa ja huomenna tulee vielä Jemina ajaan sillä. Voodoo raasu työn raskaan raataja :D

No ei sen puoleen kyl oli jo aikaki vähä ajaa sillä vempulalla itse, oli päässyt niin tolkuttoman kurittomaks että tervemorohei. Keskiviikkona kun lähettiin lenkille, kesti ainakin kaksinkertasen ajan ku yleensä huristella pikkiriikkinen lenkki. Poni kuvitteli olevansa tosi kova luu ja luuli voivansa kusettaa mua. Se on vähän tainnut päästä niskan päälle muiden ajelemana, joten tietysti se kokeili samoja temppuja mullekin. Piti sellasta helkutan ärsyttävää jäkittämistä, kuvitteli ilmeisesti että olisin lyönyt hanskat tiskiin. Joka toisella askeleella seis-pukkeja-peruutus ojaan-äkkikäännös-pystyyn hyppimistä ja muuta takkuamista. Karvat vaan pölisi kun vetelin ponia ympäri korvia ja koko kylä raikui kun karjuin ja kirosin pikku pirulaiselle. Yksi naapuri sattui olemaan juuri ulkosalla ja jäi seurailemaan touhuamme. "Hehheh, onko vähän vikuri poni?" Joo ei x/.

Lopulta tilanne äityi sen verran pahaksi, ettei kaakki kulkenut enää mihinkään. Hyppäsin alas kärryiltä ja ohjasajoin sitä jonkun puoli kilsaa, joka toisella askeleella sai tujauttaa ponia raipalla. Se ei ollut mitenkään kaunista menoa :/. Mutta pakko kun pakko. Jos tuollaisen vompatin päästää pomoileen, niin hetken päästä on korviaan myöten kusessa. Voodoo on sen verran ovela ketku, että se näkee heti ensisilmäyksellä ihmisestä ja tämän otteista, kuinka vakavasti tyyppi pitää ottaa. Se on maailman kiltein poni, mutta jos sille ei näytä kaapin paikkaa, se ei varmasti tee yhtään mitään ylimääräistä.

Puolen lenkin takkuamisen jälkeen poni alkoi lopulta kulkemaan eteenkin päin vapaaehtoisesti, joten pääsin hyppäämään takaisin kärryille. Loppulenkki lasketeltiinkin sit suht reipasta ravia. Poni kokeili vielä pari kertaa, että onko ihan pakko, mutta tyytyi sitten kohtaloonsa. Kun päästiin takaisin kotiin lopulta, oli sekä kuski että poni ihan hikipäässä ja puhkipoikki. Mutta ainakin meni juttu ponille kaaliin ja se on kaikkein tärkeintä.

Torstaina käytiin ajelulla varmistelemassa, jäikö mitään edellispäivän sessiosta mieleen. Poni kokeili kerran saisiko hyöriä ja höntsäillä kun laitoin sitä kuntoon. Tiukka komennus ja sen jälkeen poni seisoi nätisti loppuajan. Voodoon kanssa kun on tarkka ja johdonmukainen (niin kuin kaikkien hevosten kanssa), niin se toimii pienimmälläkin avulla. Oon tänä talvena ollut vähä liian lepsu sen kanssa ja nyt saa niittää sitten idiotisminsa hedelmiä. Onneksi se ei kuitenkaan ihan hirvee luupää oo, joten tajuaa suht helpolla :). Lenkillä ponski kokeili kyllä vielä alkuun pari kertaa, mutta kun sanoi niin totteli paljon helpommin kuin edellisenä päivänä. Loppulenkki sitten lasketeltiinkin letkeää hölkkää maiskautuksien ja kahden sormen ohjasotteella ilman mitään ongelmia :). Kotiatullessa sai jo oikein pidätellä kun poni puhkui niin intoa :D.

Tänään käytiin sitten ilta-ajelulla. Normilenkillä tie oli ihan kauhiaa jäätikköä, joten mentiin tosi varovaisesti käyntiä ja hyvissä kohtaa vähän ravia. Voodoo toimi ajatuksen voimalla, tää on se poni jonka kanssa oon tottunut pelaamaan, poissa oli ihme kuspiä monsteri, joka ei ois halunnu tehä mitään :). Poni oli aivan innoissaan menossa, kävin vielä heittämässä pienen ravipätkän jo sulaneella tiellä ja poni ois halunnu juosta ihan täpöi :D. Söpö pikkuponi<3 Lenkin jälkeen vielä harjasin kymmenen kiloo karvaa irti molemmista vauvoista, ne on kyl sellasii karvatolloi että kaikki vaatteet ja suu ja kaikki on iha tännä karvoi :D. Hevosenkarvavillapaitaa anyone?

Mitäs Karkkiloinen tuumas yksin tarhassa oottelusta? Neiti kilju ja juoksi sen aikaa kun Voodoo oli näkyvissä, mutta sitten rauhottui syömään ja odotteli siivosti :) Fiksu tyttö<3 Hyvä opettaa jo näin pienestä pitäen, ettei oo maailmanloppu vaikka välillä joutuiskin jäämään yksin.

Videonpätkää

Johan ny innostuin päivitteleen :o Tässä pikkuinen videonpätkä, jonka tein pikku murustani<3 Jostain syystä en pysty lataamaan videoo suoraan tänne blogiini, joten tässäpä linkki youtubeen =)

Karkki

Pikkiriikkisen muuttunut ulkonäkö

Mä oon aivan järkyttävän surkee kaiken tietokoneisiin liittyvän kanssa, joten oon ihan käsi tekeen mitään bannereita tai hienoi ulkoasui tai muita, mutta koitin nyt huvikseni vääntää jonkinlaista uutta bannerii jonkin bannerin tekoa ääliöille-sivun avulla. Ei mikään mestariteos mutta vaihtelu virkistää :D

Heppasten kanssa ei oo hirveemmin tapahtunut viime aikoina. Ollaan Pöykyn kanssa oltu vähän hiatuksella, mutta jospa tästä taas. Eräs tuttuni on alkanut sitä liikuttamaan muutaman kerran viikossa ja itse ratsastelen myös kun joudan ja jaksan. Tänään pikkuisen pyörittiin kentällä, enimmäkseen käyntiä ja vähän ravia. Kentällä on sen verran lunta, ettei ihan täydellä teholla pysty treenaamaan. Neiti oli ihan fiksusti :).

Voodoolla on Jemina käynyt ajelemassa aina välillä, poni on aika poni ollut, pikkuisen pitää aina kokeilla että onko ihan pakko. Shetlantilainen luonne =D. Mutta eiköhän se siittä kun tutustuvat kunnolla, Voodoo on niin fiksu poni, että sen kanssa kyllä tulee juttuun :)

Karkkiloinen kainaloinen se vaan kasvaa ja kasvaa. Nyt nekin ovat Voodoon kanssa jo uskaltautuneet aloittamaan talvikarvan tiputuksen ja huhhuijaa siinä onkin tiputettavaa.. Kunnon karvamammutit! Joku aika sitten heitettiin neidille Voodoon valjaat niskaan totutuksen merkeissä, häntäremmi tuntui vähän ällöltä ja ohjilla kosketteleminenkin oli pikkuisen ikävää. Mutta nätisti hän oli loppujen lopuksi :).

Loppuun vielä randomeita kuvia.

We're still alive, no worries !

Onpa muuten taas ollut taukoo kirjoittelussa, huhhuh :D. No jos nyt yrittäisi pikkaisen muistella tapahtumia viime ajoilta, vaikka ei nyt niin hirveitä olekkaan tapahtunut.

Viimeksi mainitsin, että oli tiedossa koulukisat Jalasjärvellä 16.2. Mentiin helppo Ö ja harrasteluokan kouluohjelma. Pöykky oli paljon fiksumpi kuin ennen. Pomppi pystyyn vaan pikkuisen ja päästiin verkassa jopa kiertämään koko maneesia ilman suurempia sekoiluja ja säikkymisiä. Edistystä! Opin aika kätevän konstin keulimisen vähentämiseksi tunnilla, tempasee vain toisella ohjalla konin pään omaan polveensa, niin johan vähenee pomppiminen. Pikkuisen laukkapohkeenväistöä saattoi tosin seurata, mutta ainakin pysyi kaikki jalat hyväksyttävällä korkeudella maasta.

Radat menivät vähän niin ja näin, itse taas jännitin ja käsi oli kuin kiveä, joten ei kauheen rentoja suorituksia olleet. Mutta parempaan suuntaan kuitenkin, päästiin sentäs molemmat radat läpi :D. He Ö tulos oli 74,5p. ja 4./6, C:n tulos oli 54,06% ja oltiin viimeisiä. Läpi kuitenkin :)

Voodoo sai taas kyytiä tässä päivänä eräänä, Tiina palasi hetkeksi aikaa Honkongista lomailemaan Suomen kamaralle ja ajeltiin sitten hänen ja kakkosäireen kanssa vähän ponivekaralla. Ihan vaan ympäri pihaa kärryteltiin (on tuota lääniä hyvin ;D). Poni oli yllättävän sopuisalla tuulella ja meni kiltisti ja reippaasti. Hieno poika<3 Karkki malttoi taas nätisti odotella karsinassa.

Ajellaan kohti auringonlaskuu.. Ja näytänpä muuten harvinaisen urpolta :D

Eilen käytiin maneesilla puomitunnilla Terhin opastuksessa. Pöykkyrältä on pudonnut kenkä, joten ei ole pahemmin saanut liikuntaa viime aikoina (onneksi lauantaina tulee kengittäjä), joten sillä oli ylimääräistä pöllöenergiaa ihan riittävästi. Mentiin puomeja ravissa ja laukassa ja pientä pystyä, oiskohan korkeimmillaan ollu joku max 80cm. Pöykyllä oli meno päällä ja itselle on näköjään tarttunut jostakin huono tapa päästää ponski hilpasemaan viimesillä askeleilla, joten  oli suhteellisen räjähtäviä lähestymisiä. Puomeilla tamma oli taas alkuun ihan hoo moilasena, olisiko niitä muka ihan aikuisten oikeesti pitänyt ylittää?? Hyvin kyllä neiti meni sitten loppupeleissä. Pikkaisen taas nosti estekammo rumaa päätään pystyä lähestyessä, ja olikin vähän sellaista kamikazeratsastuksen tuntua. Pöykky loikki kaunihisti ja hyvällä innolla, se on kyllä niiiin estehevonen<3. Taas täyttyi ratsastajan pää haavekuvilla estekisoista ja kenttäkisoista jajajaja. Kun nyt vaan saisi nuo hermonsa kuntoon, ettei turhaan hankaloittaisi hevosen elämää.

Vitsi hiukan Karkki on muuten kasvanut! En jotenki oo tiedostanut sitä aikasemmin, mutta tänään kun rapsuttelin sitä tallissa, niin se on ihan jäätävän kokonen! Yltää mua jo rinnuksille asti ainakin, kohtahan sitä ei yllä ees halailemaan.. xD Pitää joku päivä ottaa siitä vähän kuvia. Se on ihan järjettömän takakorkea, joten kaippa tulee taas aikamoinen kasvupyrähdys josain kohtaa. Ois kyllä niin buenoo tietää kuin korkee se on, mutta ei oo mitää mittakepin tynkää.. Se on kuulemma paljon korkeempi kuin yksi kuukauden nuorempi tutun varsa. Sillä on tosi vahvan näkönen takapää ja isot nivelet, taitaapi siittä tulla iso :). Tulisko jopa Pöykky II ;) No tuskin nyt ihan yhtä massiivista, mutta tulisi nyt edes 165cm niin olisin jo tolkuttoman tyytyväinen.

En tänne pahemmin kirjoittele muusta kuin hevoselämästä, mutta ihan pakko hehkuttaa uudesta tatskasta<3 Oon ihan hurahtanut niihin ja käydessäni paikkauttamassa heppatatskaani otin pienoisen uuden kuvan. Ja tietenkin jo suunnittelen taas seuraavaa, paikka on jo päätettynä mutta kuva on vielä vähän epätarkka.. Mutta tässä kuva mun hepasta; se on tribuutti mun hevoselämälleni, elämäni hevosten nimien alkukirjaimet löytyy kuvasta. 14 hevosta, mutta kirjaimia on vain 10, ei viitsi samoja kirjaimia laittaa moneen kertaan ;)

Tätiratsukko tuuppaa taas

Jospa nyt välillä kirjottelis taas tuosta Pöykystäkin, tuppaa jäämään kirjottelematta kun ei mitään sen erikoisempaa tapahdu :D. Ollaan Pöykytelty meneen, välillä huonommin ja välillä paremmin.

Anyways. Tänään oli Terhin tunti. Pöykkyrällä oli yksi vapaa alla ja muuten suht löysä viikko, joten se oli melko pirtsakkaana. Kenttä oli aurattu, ihanaa<3. Pöykky tuntuis tykkäävän pahaa hangessa möyrimisestä, ei aina toimi niin hyvin kun lumikerros kasvaa. Alkuun lämmiteltiin elikoita. Pöykyllä taas kesti hetken ennen kuin dieseli lähti käyntiin ja olihan sillä jonkin verran ylimääräistä f*ck u energiaakin. Neiti oli alkuun vähä sitä mieltä, että teeppähän keskenäs, mutta alkoi tuo sitten pehmenemään. Tehtiin alkuun käynnissä ympyrällä pieniä takaosan väistätyksiä ulospäin, tai siis ainakin tarkoitus oli. Oikeessa kierroksessa ei tahtonut oikein tulla mitään, kauhia vastustelu päällä ja pohje ei oikeen meinannut mennä läpi. Koitin sitten virheellisesti korjata ohjalla ja eihän siitä sitten oikeen tullut munia eikä poikasia. Otettiin välillä toiseen kierrokseen, vasemmalle oli huomattavasti parempi ja jopa rentoutui vähän.

"joo meehän keskenäs niitä väistöjäs.!"

Jostakin syystä mun pohkeet alkoi pysymään paremmin kyljissä kiinni, on ollut sitä(kin) ongelmaa, että pohkeet lepattaa missä sattuu, mutta tänään oli vähän parannusta. Tosin oikee pohje ei ollut aivan yhtä hyvin hollilla. Mun oikee pohje tuntuis olevan selkeesti heikompi kuin vasen. Istun myös vinossa. Tänään jotenkin tiedostin paremmin noita kinttujani, lol. Mä veikkaisin, että toi oikeen puolen heikkous juontaa apauttiarallaa 12 vuoden taakse, kun suoritin silloisen heppani Nepan selästä tyylipuhtaan laskeutumisen jäisen uran reunalle lonkka edellä pukkirodeon päätteeksi. En silloin seuraavana päivänä pystynyt edes kävelemään kunnolla, mutta nuorena ja tyhmänä ajattelin, ettei tuo nyt niin vakavaa ole enkä käynyt näyttämässä sitä. Siitä seurauksena en tänä päivänäkään pysty istumaan risti-istunnassa ja jos ratsastan vähänkin leveämmällä hevosella ilman jalustimia niin jalka alkaa puutua. Olettaisin, että suattaapi sama vaiva olla tässäkin taustalla. Pitäis ehkä käydä josain jäsenkorjaajalla tai jossain, jos sieltä vaikka löytyisi apu. Tässä joskus sitten (ts. kattellaan uudestaan seuraavan 12 vuoden jälkeen ;P)

Mutta siis, palataanpa takaisin tähän päivään. Jonkin aikaa väistöjä tankattuamme otettiin sitten ravia, ympyrällä edelleenkin. Pöykky oli edelleenkin liikkeellä syö pääs-mentaliteetilla, oikein tunsi kuinka neiti oli valmiina räjähtämään johonkin ilmansuuntaan väärästä liikkeestä. Jatkettiin ravia vaan niin kauan, että oikeassa kierroksessa se sitten lopulta pehmeni ja rentoutui, oli kyllä hieno. Otettiin myös laukkaa, ja oli poijaat messevää menoa. Otettiin välissä hieman käyntiä ja odoteltiin kun Tiina hioi kuvioitaan ja Pöykkyrä sai vähän puhaltaa. Sitten jatkettiin vielä vasen kierros, ensin ravissa, oli taas heti alkuun vähän tuimempana ponski, mutta pehmeni, joten otettiin vielä vähän laukkaa. Ravailin lopuksi pitkällä kaulalla ja sitten vaan alas seläästä ja loppukäynnit taluttaen. Pöykky tuntui tänään jotenkin normaalia korkeammalta :D Ehkä se johtui lumikerroksen puuttumisesta tai jotain :D. Poni oli aikas märkä, joten ei muuta kuin loimi niskaan hetkeksi aikaa.

Joo-o, mulla taitaa olla vähä masokistinen mielenlaatu tai muuten vaan viiraa päässä ja pahasti, mennään lauantaina koulukisoihin vääntään oikein kaks luokkaa O_O Oh well, eipä mua fiksuudesta oo oikeen koskaan voinut syyttää :D. Josko vähä paremmalla onnella tällä kertaa kuin viimeksi, siittä fiaskosta ei voi kyllä mennä kuin ylöspäin.. :D

Voi noita vekaroita

Voodoo sai taas tässä yksi päivä päähänsä, että tarhasta karkailu on mukavaa hommaa. Se ei ole sitä temppua harrastanutkaan sitten viime kevään, joten ehkä nyt oli taas aika. Tarhassa ei ole kiertänyt sähkö aikoihin, koska alin lanka oli jäänyt lumikerroksen alle, mutta en ollut saanut aikaiseksi tehtyä asialle mitään niin kauan kun vekarat pysyivät aidoissa. Aika pitkät piuhat näköjään Vudinskilla, mutta huomasipa se sitten lopulta. Se luikahti muutaman kerran heinähäkin vierestä lankojen välistä ja lähti seikkailulle pitkin pihaa. Karkki on niin fiksu, että pysyi aidoissa, kova kiljuminen ja juoksentelu vaan kävi.

Kyllästyin sitten kesken töiden ponin pyydystämisreissuihin ja laitoin tarhan puolen metrin hankien vaatimaan kuntoon. Kytkin alimman langan pois sähkön piiristä ja nostin alalankojen kiinnityksiä ylemmäs kriittisimmistä kohdista. Sitten vaan sähköt takasin päälle ja Voodoo testailemaan. Ryökäle tuli taas röyhkeästi aidalle notkumaan. Seisoskelin hallin nurkalla seuraamassa tilannetta ja penikka katto muhun päin oikee itteensä tyytyväisen näkösenä ja alkoi pujottautuun pihalle. Auta armias sai sellaaset tärskyt ryntäilleen että kyllä loppu mönkiminen ku seinään. Nauroin sille pää punasena tovin, oli ponilla sen verran järkyttynyt ilme naamallaan :D. Jospa tuo nyt sitten otti opikseen, nyt on saanut olla pari päivää ilman ylimääräsiä lenkkeilyitä.

Tänään Jemina ja Susanna tulivat ajamaan Voodoolla. Otin Karkin mukaan hetkeksi kävelylle, kattoon onko ne kärryt pelottavat ja onko tosiaan olemassa maailmaa tarhan ulkopuolella. Nakkasin sille vielä huviksi loimenkin niskaan niin sai sitten siihenkin totutella lisää. Neiti tepsutti innokkaana ensimmäisenä, ei epäröinyt pätkääkään vaikka pörräs traktorii ja oli kaiken maailman pelottavia asioita matkan varrella. On täällä meillä ainakin siinä mielessä tosi hyvä varsan kasvaa, että tottuu pienestä pitäen kaikkeen mahdolliseen :). Vähän väliä pörrää ties mitä konetta ohi ja kauhee meno päällä koko ajan. Oon niin ylpee tuosta pikkutammasta<3 Ei paljoo fiksumpaa vauvaa voi olla<3. Lykkäsin sen karsinaan loppuajaksi kun Voodoo sai kyytiä, Vudinskin piti taas vaihteeksi vähän kokeilla, että onks tosiaan ihan pakko lähtee lenkille, mutta hyvin meni loppujen lopuksi :). Penska teki vielä lenkin lopuksi tempun, mitä ei oo ikinä aikasemmin yrittäny, jätkä koitti heittää piehtaroimaan kärryt perässä! Mokomaki muksu sai kyllä äkkilähdön takas jaloilleen hyvin nopeesti.. Nakkasin vielä Karkille suitset päähän hetkeksi ja sitten sai muksut palata takaisin heinäkasalle.

Söpöjä pieniä elukoita

Viime perjantaina oli taas kakaroiden vuolu. Edellisestä kerrasta oli jo 6 viikkoa ja olihan ne kaviot jo sen näköisiäkin. Voodoo oli nätisti tapansa mukaan, vähä piti kokeilla että onks ihan pakko, mutta muuten anto laittaa hyvin. Karkki oli sen aikaa karsinassa syömässä ja ihan tyytyväisenä siellä oli ilman mitään kiljumista ja kolistelua. Karkki oli vuolussa oikein hieno<3. tallusteli halliin kuin vanha tekijä, seiso nätisti paikoillaan, eikä yhtään ollu huolissaan vaikka ei kaveria näkynyt mailla halmeilla. Muutaman kerran vähän nyppäsi kun alkoi kyllästyttää kolmella jalalla seisominen mutta muuten oli fiksusti. Kengittäjä oikein ihmetteli että onpas erikoinen varsa kun on  noin fiksu :D Kun Karkki oli valmis, höpöteltiin vielä jonkin aikaa niitä näitä ja Karamelli se vaan ootteli tyynesti vailla huolen häivää. On se vaan niin järjettömän hyväluonteinen tapaus<3

Sunnuntaina Voodoo sai vuorostaan vähän kyytiä. Pikkuveljen vaimokokelas halusi hevostelemaan, joten valjastettiin Vudinski ja lähettiin maastoon. Ponia otti suunnattomasti päähän, hän ei olisi millään tahtonut lähteä lenkille, joten meno oli sen mukaista. Muutamassa kohtaa piti alkaa venkoilemaan kuin mikäkin possu, eiii olisi voinut jatkaa eteenpäin joten koitti epätoivosesti tehä äkkikäännöksiä ja pukkailla ja pomppia ja peruutella. Mä vaan nauroin vääränä sen tempuille, se oli niin söpö (ja pönttö, luuliko tosiaan, että ois nuilla konstein päässy tilanteestä pois, camoon.!) Nooh matka jatkui. Ravissa kakara luuli olevansa rodeoponi ja pukitteli minkä kerkesi. Taas kuului kärryiltä sellainen käkätys, että koko kylä vaan raiku.Loppulenkki suju sitten vähän tottelevaisemmissa tunnelmissa ja päästiin henkisä kotio. Saatiin kyllä Annikan kanssa vuoden naurut :D Hassu elukka<3

Tänään oli Terhin tunti. Juoksutin Pöykkyrää hieman ennen tuntia varmuuden vuoksi, mutta neiti oli aika lunkilla päällä. Tunnin aiheena oli avotaivutus. Mentiin alkuun molempiin suuntiin pitkällä sivulla pätkä avoa, tai no ainakin yritys oli kova ja toisella sivulla ravailtiin. Meillä oli vähän hankaluuksia saada ristiaskelia. Kaula vaan kääntyi mutta kroppa pysyi suorana. 3 uraa my ass :D. Saatiin loppujen lopuksi molempiin suuntiin kyllä ainakin jokunen askelkin ihan hyvääkin avoa. Tehtiin myös molempiin suuntiin ravissa. Sit ravailtiin voltteja ja ooteltiin kun Kauhu ja Tiina kävi tahtojen taistoa :D. Kauhulla oli vähän luupää päivä tänään, mutta onko ihme kun uusi asia oli. Pöykkyräinen roikkui vähän kädellä vielä, joten ravissa keskityin pehmittämään sen suuta. Antoihan se lopulta periksi ja saimme kävellä välikäyntejä. Sitten otettiin laukkaa. Pöykky oli jo vähän väsynyt, joten ei kummemmin rääkätty sitä, kokeiltiin vaan kerran molempiin suuntiin laukanvaihtoa. Aika hakemalla tuli ja ristilaukan kautta, mutta onnistui tuo sitten lopulta joten kuten. Ravailtiin pikkuhetki ja sitten loppukäynnit. Lopuksi koitettiin, oisko hepat halunnut vähän piehtaroida, otettiin varusteet pois ja päästettiin ne irti. Ei ne tajunneet piehtaroida, nököttivät vaan hoo moilasena että mitä nuo ihmiset nyt sekoilee :D. Kokeilin huvikseen Pöykyn kanssa maasta työskentelyä, kyl se aika hyvin seuras mua ja väistikin nätisti ilman että poistu paikalta vaikka olikin irti :). Vietiin heppaset sisää, loimee niskaan ja lähettiin käymään syömäs sillä aikaa kun ponskit kuivui.

Tultiin takas tallille ja vaihdoin kuivan loimen päälle. Pöykky on huvittava, se aina nuuhkii ja tarkastaa loimen ennen kuin sen voi laittaa sen päälle, varsinkin jos se on uusi niin sitäkin tarkemmin. Kyseinen loimi oli ollut jo aikaisemminkin sen päällä, joten ihmettelin miksi se nuuhki sitä vaikka kuinka kauan. Katsoin vähän tarkemmin ja hups, sehän olikin Kirpun loimi. Ne on tekstiilikaksosia yhden loimen osalta ja tietenkin otin vahingossa väärän. Hassu Pöykky, se selkeesti tunnistaa omat loimensa :D Vietiin hepat ulos, annettiin päiväheinät ja laitoin tallin kuntoon iltaa varten. Meen tekeen iltatallin tänään, joten laitoin tallin siihen malliin, ettei tarvi kuin hakee hepat sisään.

Sain kuulla, että Karkki on jäljessä ikäisistään käsittelyn suhteen, joten aattelin tehä jotain asian suhteen. Kun ruokin vekarat, lykkäsin Karkin niskaan Voodoon loimen. On muuten varmaan 3 kokoo liian lyhyt sille :D. Karkki vilkasi kerran että woot ja jatkoi syömistään. Kun vauva oli syönyt, laitoin sille Voodoon suitset päähän. Pikkunen seiso nätisti kun vekslailin remmien kanssa ja yritin arvioida poskihihnojen kireyttä ennen kuin laitoin kuolaimet suuhun. Pikkusen täytyi vähän natustella kuolaimia, oli ne niin oudot kapistukset. Sillä on niin tuhottoman pikkuinen suu, että onnistui vekslaamaan kielensä kuolaimen päälle. Ei se siitäkään hätääntynyt ihme kyllä, mutta otin suitset pois päästä. Laitoin ne vielä uudestaan, tällä kertaa ihan kuin normaalille hepalle ilman että kiinnitin kuolaimet sivusta. Nätisti vauva antoi laittaa eikä ollut enää moksiskaan. Mielenkiintoisempaa oli tsekata, löytyisikö lattialta vielä muutama eksynyt kauranjyvänen. Otin suitset pois ja jätin muksun metsästämään jyviä. On se kyllä vaan ihmeellinen elikko ei voi muuta sanoo :D

Ponien rääkkäystä

Sunnuntaina köpöttelin Pöykkyräisellä vähän, ei kummempia tehty vähän vaan vetristeltiin lauantain jäljiltä. Neiti oli aika jäykkä ja tykkäsi kovasti roikkua kädellä. Maanantaina neiti sai pitää vapaata.

Sunnuntaina kävi myös kesäylläpitäjäehdokas kokeilemassa Voodoota. En sattuneista syistä ollut kerennyt liikuttamaan ponia edellisinä päivinä niin kuin tarkoitus oli, joten aattelin parhaimmaksi vähän juoksuttaa jäpikkää ja kattoo miltä vaikuttaa. Poni ei kauheen innostuneelta vaikuttanut. Lyötiin poitsu kärryjen eteen ja ei muuta kuin lenkille ympäri pihaa. Voodoo oli muuten ihan hyvällä käytöksellä, mutta välillä vähän kokeili kuskia kieltäytymällä liikkumasta. Kävin vähän pöllyyttämässä ponia ja lukemassa sille lakia ravipätkän muodossa, pois kotoo ei olisi millään liikkunut mutta kotiappäin ravatessa oli kovasti wannabe rodeoponin eikeitä. Pistin sille pelille varsin nopean stopin. Kuskin vaihto ja loppu kokeilusta sujuikin ihan hyvin. Karkki oli alkuun karsinassa syömässä, eikä tainnut edes huomata jääneensä yksin. Päästin sen ulos kokeilumielessä ja aika fiksu varsuli hän on :). Pikkuisen juoksenteli ja huuteli, mutta enimmäkseen oli rauhassa eikä yrittänytkään tulla langoista :).

Tiistaina oli Kallen kouluvalmennus Satumaassa. Menin tallille jo kahden jälkeen heittään hepoille päiväheinät ja siivosin tallin. Sit vaan koppi perään, kamat autoon ja hepat kyytiin. Pöykkykin meni koppiin nätisti, ihmeiden aika ei oo ohi. Ajeltiin Satumaahan, oli vähän liukasta niin mentiin varovasti. Perillä laitettiin hepat kuntoon ja mentiin kentälle. Pöykky taas esitteli parhaita puoliaan ennen kuin kerkesin edes selkään, oli jotain hirrrrveän pelottavaa ja sen oli pakko riekkua hetki. Kipusin sitten selkään jakkaralta ja katteltiin mitä tuleman piti. Yksi heppa pukkaili ratsastajan alas alkukäynneissä, mistä Pöykkyrä tietenkin otti pulttia ja harrastettiin hetki keulimisjumppaa. Karkulainen oli kovin kiinnostunut Pöykystä, ihme ettei saatu kunnon vinkufestiä aikaan. Hepo saatiin kiinni ja tunti jatkui.

Pöykky oli aivan kamalan epäluuloinen ja jännittynyt taas. Porttinurkkaus oli maailman kamalin paikka, samaten toinen pitkä sivu. Verkattiin hepat lämpimiksi ja sitten alettiin tekemään tehtävää. Pituushalkaisijalle ratsastettiin voltit molempiin suuntiin puomien ympäri, uralla käyntiin siirtyminen ja pitkällä sivulla pohkeenväistöö vuorotellen molempiin suuntiin. Pöykky oli volteilla aika hyvä, voltin lopussa sai vaan olla tarkkana, ettei takaosa karannut ulos. Se keskittyi hetkittäin tosi hyvin. Oikeassa kierroksessa pohkeenväistöt olivat parempia, vasemmassa kierroksessa ei pystynyt menemään oikeastaan ollenkaan, koska neiti pelkäsi niiiiiiin lujaa kaikkea kentän ulkopuolella. Välikäyntien aikana toikkarointiin kyllästyneenä otin tammaa niskasta kiinni ja peruutin sen pelkonurkkaan pikkuisten keulimisien kera. Seisotin sitä nurkassa hetken. Oikeessa kierroksessa nurkka ei enää ollut niin pelottava, mutta vasemmassa oli edelleen aivan ylitsepääsemättömän kamala.

Jatkettiin samaa tehtävää, mutta pohkeenväistön sijaan nostettiin laukka voltin jälkeen. Tuli ihan hyviä nostoja, mutta itse taas keikuin ylävartalon kanssa kaulalla ja kädet kääntyi moponajoasentoon ja lukittui. Pöykky ei yllättäen oikein digannut siittä, joten pääkin nousi nätisti. Voltit meni edelleen hyvin. Vasemman kierroksen möröt olivat edelleenkin sitkeitä, joten pakitin tamman kulmaan miljoona kertaa. Sori kaikki perässätulijat! Alkoi se sitten lopulta olemaan vähemmän kauhea paikka mennä siitä ohi.

Loppupeleissä olin ihan tyytyväinen tuntiin, raviosuudet olivat hyviä ja nostotkin onnistui hyvin. Oma istunta vaan kusee edelleenkin. Kalle totesi Pöykystä, että oli kyllä huomattavasti parempi kuin mitä olisi voinut luulla  räiskyvän alun perusteella :D. Alkutunnista Kalle myös mietti, että mistä mä aina löydän noi hullut :D. Ääh, eihän mulla Nepan jälkeen oo mitään hullui heppoi ollut :D (omana siis, Emma ja Vipe on ihan eri asia :P). Ja Nepakin oli vaan... Ainutlaatunen? :D Okei, myönnän kyllä, että tykkään enemmän pukittelevista malleista kuin keulijoista, pukkailu ei ole ihan niin vaarallista kuin keuliminen voi pahimmillaan olla. Pari vuotta sitten vannoin, etten ikinä rupee katteleen keulivaa kaakkia, mutta kuinkas kävikään... Vannomatta paras -.-

Molemmat ponit oli rääkin jälkeen aivan liekomärkiä, joten ei muuta kuin loimia niskaan ja konit kyytiin. Ajeltiin kaupan kautta kotio. Tiinalla oli jo kiirus töihin yövuoroon, joten tyhjättiin auto ja koppi pikavauhtia, nopea hoito ja sitten Tiinan pitikin jo singahtaa. Mä tein vielä iltatallia ja sitten pizzerian kautta kotiin vekaroita ruokkimaan.

Kinda epic fail

Tiistaina oli Terhin tunti jälleen kerran. Mentiin ympyrällä asetuksia sisään ja ulos ja voltti ulospäin. Pöykkyrä kiikkui alkuun kädellä, mutta pienellä viännöllä neidistä tuli oikein pehmoinen ja loisto<3 otettiin myös laukannostoja suoralla. Vasemmassa kierroksessa sujui oikein mallikkaasti, mutta oikeassa kierroksessa tyrin istunnnan ja apujen kanssa sen verran, että Pöykkyrä tarjosi väärää laukkaa. Saatiin kuitenkin muutama nosto oikeinkin ja laukattiin ympyrällä. Selkeesti huomasin, kuinka surkuhupaisan tätiratsastajan geenit iski ja jännitin taas hartiat ja lukitsin käden. Pöykky toki herkkänä heppana ei siitä oikein pitänyt. Kun muistin hengittää ja keventää kättä, neiti pehmeni hieman. Tässä olisi kuitenkin vielä rutkasti reeniä. Ravissa käteni oli jo vähän joustavampi ja kevyempi. Kaikenkaikkiaan oli tosi hyvä tunti ja Pöykky oli loisto.

Sitten se epic failure osio tästä postauksesta. Lähettiin tänään Tiinan kanssa Niinisaloon harjoituskoulukisoihin. Ohjelmana oli tutustumisluokan kouluohjelma. Juoksutin Pöykyn aamulla ensitöikseni siinä toivossa, että se riekkuisi ylimääräiset energiansa pois jo kotona. Turha pelko. Lähdettiin matkaan kahteen pekkaan, vähän haastetta peliin. Pöykky oli taas vaihteeksi sitä mieltä, että koppi on maailman ikävin paikka, mutta meni kuitenkin lopulta. Kauhu taas tapansa mukaan melkein juoksi kyytiin.

Perillä purettiin pollet ja laitettiin vekeet niskaan. Molemmat hepat olivat aivan kusi sukassa, joten varustamisamisprosessi sisälsi jonkin verran ärähtelyä. Talutettiin vauvoja hetken aikaa, tutustuttiin paikkoihin ja käytiin maneesissakin odotusalueella käsihevosina. Pöykky oli aika hermokimppu, tosi hyvää lupasi. Kiivettiin kyytiin ja käveltiin maneesin pihalla odottamassa verkkaanpääsyä. Pöykky on kyllä ihan järjettömän läheisriippuvainen Kauhusta -.-

Päästiinhän me lopulta verkkaamaan ja alku tuntui vähän lupaavammalta kuin Jalasjärven keikka. Pöykky suostui menemään joka paikkaan, vaikka vähän tuijottikin kouluaitoja ja katsomoa ja muita hevosia ja tuomarinpöydällä killuvia värikkäitä hattuja. Sain sen melko rennoksi ja muoto säilyi melko lailla koko ajan, välillä täytyi tosin vähän pöykkyröidä ja säikkyä (melkein lensin selästä kun pöljä pelästyi katsomosta kuuluvaa kolahdusta ja koitti poistua paikalta). Kaikenkaikkiaan Pöykky oli aika kiva kun itse vähän rentouduin, oli laukassakin tosi hyvä ja pehmeä.

Sitten olikin aika jatkaa luokkaa. Meidän vuoro oli ensimmäisenä. Pöykky sai ihme kohtauksen ja pinkaisi portista ulos kuin paraskin jänöjussi. Kovasti huudeltiin että seuraavana ratsastaa ja voi aloittaa ja ja ja ja aloitusvihellyskin saatiin. Noh Pöykkyhän totesi että minähän en tuonne enää mene, mee keskenäs ja korosti pointtiaan esittämällä kauniita sarjakeulimisia aina kun yritin kääntää sitä kohti porttia. Ihmiset kävivät jo kärsimättömäksi ja huutelivat meitä sisään, teki kovasti mieli sanoa jotain painokelvotonta. Tahallaanhan mä sinne radalle en tullut -.- Sain idiootin lopulta tapeltua portista sisään (peruuttamalla lähinnä) ja yritin lähteä tekemään suoritusta. Sisääntulon piti olla ravissa, mutta käynti oli ainut askellaji, jolla liikuttiin kohti tuomareita (välillä tosin mentiin takaperin ja liekkinä pystyyn hyppien). Voin kertoa, ettei ole kauhean kiva tunne kun 175+ säkänen goljatti on suorana takajaloillaan. Sitä tuppaa kovasti miettimään miltä tuntuisi rysähtää selälleen ja saada vielä hevosen syliinsä. Onnistuttiin takkuamalla ravailemaan volttipuolikkaat mutta kun päästiin porttipäätyyn niin se oli peli poikki ja hevonen poistui paikalta iloisesti keulien. Totesin että nyt riittää ja keskeytin. Kun Pöykky on tuolla tuulella, siitä ei seuraa muuta kuin vaaratilanteita (demonstroitiin loikkimalla sulavasti muiden kilpailijoiden sekaan. Kun Pöykky on pöykky, se ei väistä muita hevosia, ihmisiä eikä kiinteitä objekteja), lopetetaan kun ollaan vielä hengissä ja ehjiä. Poistuttiin maneesista, vääntelin ja kääntelin tammaa pihalla hetken, saattoi sisältyä useampikin tuima potku tamman kylkiluihin kun se kumkvatti ei olisi millääään voinut liikkua aivan yksinään. Argh. Tiinakin sai suorituksensa tehtyä (ei ihan putkeen mennyt silläkään). Lastattiin konit autoon ja lähdettiin leuka rinnassa kohti uusia pettymyksiä.

Päivän pelastus oli, kun syömään pysähtyessämme satuin huomaamaan kaverin tilapäivityksestä että Parkanon ratsutarvikkeessa oli pussipäivät. Ei muuta kun ostoksille, hevosille teki hyvää saada vähän koppihoitoa. Isoon pussiin sai sulloa niin paljon tavaraa kun hajottamatta mahtui ja maksoi vaan 150e. Hysteerisinä pengottiin sitten kauppaa läpi ja pussit täyttyivät nopeasti ääriää myöten. Ostin Pöykylle sadeloimen ja kuivatusloimen, Voodoolle sadeloimen ja kasan riimuja, satulahuovan, villapintelit, takin, ratsarit, sukkia, hanskat ym. krääsää jota _varmasti_ tulee tarvitsemaan välttämättä *köh köh materialisti köh* Yhteensä tavaraa kertyi liki 400e edestä. Ei paha ei paha.

Shoppailuhurmoksen jälkeen jatkettiin matkaa kotiin. Lykättiin hevoset ulos, kamat järjestykseen ja siivosin tallin loppuun ja sitten kotia koppaan maata. Kävin vielä ruokkimassa vekarat ennen kuin hautauduin lusmuilemaan loppuillan. Ei kaikkein paras päivä, mutta tästä ei pääse kuin ylöspäin!

p.s. mun elämä ei ole täydellinen, ennen kuin tää huopa koristaa kokoelmaani: http://www.suomenratsutarvike.fi/john-whitaker-union-jack-saddle-p-2984.html

Paistaa se risukasaankin

Viime viikko oli Pöykyllä aika helppo. Se liikkui vaan kolmena päivänä. Torstaina juoksutin, perjantaina tuuppasin vähän ja lauantaina oli Terhin tunti. Aletaan pikkuhiljaa nousta täältä suosta, poni on alkanut kulkemaan vähän paremmin takapakin jälkeen. Perjantaina ratsastin vain kaikki askellajit läpi. Pitkään käyntiä alkuun, neiti rennoksi ja kuulolla. Sitten ravia lähinnä uraa pitkin ja päätyyn tallatulla ympyrän uralla, kenttää ei vielä silloin ollut aurattu. Ravissa Pöykky oli ihan ookoo. Laukassa se oli tosi kummallinen, kauheen haluton liikkumaan. Liekö sen mielestä ollut liian rankkaa möyriä hangessa vai mikä oli. Oli vähän mixed feelings tuosta ratsastuksesta, osittain oli tosi hyvä muta...

Lauantaina oli sitten tunti. Kenttä oli aurattu, joten päästiin tekemään vähän paremmin. Pöykky oli ihan tosi hyvä! Pitkien käyntien jälkeen sain sen aika nopeasti ravissakin hyvin kuulolle. Ratsastus tuntui helpolta ja kevyeltä viime aikaisen tappelemisen sijaan. Otettiin myös laukkaa pääty-ympyrällä. Pöykylle on vasen kierros helpompi, joten alotettiin siitä. Otettiin ensin nostoja ja sitten pidempi pätkä laukkaa ympyrällä. Se oli jo oikein hyvä :). Pikkaasen epätasainen, mutta oikeaan suuntaan mentiin :). Toiseen kierrokseen otettiin vähän kevyemmin. Se heitti jonkun ihme wannabe pukin ja meinasi lentää perseelleen samalla, oli kyllä huvittavan tuntuinen. Kaikenkaikkiaan oon tosi tyytyväinen ja jäi hyvä fiilis :). Tätiratsastajan is very happy! Ehkä en ihan vielä ryhdy vaan shettis kärryttelijäksi sittenkään :P

Ei mitään ihmeellistä tapahdu koskaan

Karkki rokotettiin maanantaina. Tyttö oli hienosti, vähä säpsähti kun pistettiin, mutta ei muuten sanonut mitään. Pyydystäminen oli kyllä vähän hankalaa, neiti oli sitä mieltä, että laita se riimu omaan päähäs vaan :D. Anto kumminki loppupeleis laittaa. Sille menee vieläkin sama varsariimu, joka on ollut pienestä pitäen :D. Sillä on tällä hetkellä tosi hassun näkönen pää, ihan minimaalinen turpa ja otsa on kamalan levee. Muutenkin on kyllä varsinainen ruma ankanpoikanen. Toivotaan, että tää rumuus on vaan sen merkki, että siittä kasvaa jäätävän kokoinen ;).

Tilasin Pöykylle uudet ihanat suitset, oli ihan pakko kun luin aamulehdestä jonkin artikkelin hevosvarusteista ja siinä oli kuva uberrokeista suitsista, joten tietty oli pakko heti googlaa ja katsoo että mistä sellaisia saa :D. Löytyi sitten jostakin nettikaupasta, glen gordinin Diablo-malliset suitset. Ihan suolasen hintaset tällaselle, joka yleensä ostaa jotain parinkympin hööks suitsia :D. Mutta pakko oli, ovat sen verta komiat.!

näillä kehtoo viäntää :D

Keskiviikkona Pöykky sai manikyyrin, kävi kenkääjä. Vähän oli päässyt venähtämään väli, nyt oli 9 viikkoa. Ei onneksi ollut kaviot kuitenkaan pahan näköset :). Pöykyllä on vasen takakavio vähän huonompi kuin muut, sitä on tässä nyt korjailtu. Tullessaan sen kaviot olivat aika eksoottiset, ilmeisesti se on ollut vähän vaikeampi laittaa tuo jalka niin sitä ei ollut vuoltu ollenkaan, lätätty vaan kenkä jalkaan joten kuten. Onneksi meillä on tällä hetkellä tosi hyvä kengittäjä ja hän on saanut Pöykyn laitettua suuremmitta ongelmitta :)

Tänään kävin juoksuttamassa tammasen ja kokeilin uusia suitsia. Onneksi ne sopivat, Pöykyllä on vähän siinä ja siinä, onko se full vai x-full, joistakin merkeistä käy fullkin. Nuita suitsia oli myynnissä vain full-koossa, joten onneksi olivat hyvät. Juoksuttaessa tamma oli aika energinen, pukkia lensi ja spurttaili menemään, sillä oli nyt jokunen vapaapäivä alla.. Käytiin kävelemässä loppukäynnit pienellä lenkillä, Pöykkyrä tuijotti kaikkea mutta oli fiksusti. Annoin sen kuivua karsinassa sen aikaa kun siivosin tallia. Pöykyl on ihan jäätävä talvikarva, joten sen saa hikeen aika helposti.

Oon nyt tässä etsiskellyt ylläpitokotia Voodoolle kesäksi, olisi kiva kun sen saisi jonnekin, missä saisi säännöllistä liikuntaa. Itse en sillä kauheasti kerkeä tekemään, varsinkin kun kesällä pitäisi jo Karkinkin kanssa puuhailla yhtä ja toista. Muutama hyvänkuuloinen paikka on, katsotaan josko saisi johonkin niistä :). Oon täs myös kaivellu varastoja että oisko mitään ylimäärästä heppakamaa minkä vois laittaa myyntiin, ja onhan sitä krääsää aika tavalla kerääntynyt :)

Jospa lopettas ratsastuksen ja ajelis vaan Voodoolla

Alkuviikosta kisojen jälkeen otettiin aika rauhallisesti, pari päivää ratsastin aika kevyesti ja oli vapaatakin. Neiti oli vähän jäykkänä, kisapäivä oli aika rankka joten en ihmettele.

Torstaina oli Terhin tunti. Kenttä on tällä hetkellä aika raskas pohjaltaan, joten ei tehty kovin rankasti töitä, ratsastettiin vain pollet läpi. Pöykyn kanssa tehtiin alkuun pitkään käynnissä, koitin saada sen alas ja rennommaksi, jottei raviin siirtyessä heti olla ihan hirvenä. Käynnissä neiti oli ihan ookoo, mutta ravissa sai hetken tehdä töitä ennen kuin antoi periksi. Otettiin myös laukkaa. Mun istunta on ihan karmea nykyään, kauhee etukönö, käsi lukittuu, hartiat on korvissa ja kantapäät taivasta kohden. Pitäis olla rennompi ja ryhdikkäämpi. Huoh. Mun käsi on aivan hirvee, se on kyl pahin ongelma... En osaa myödätä tarpeeks, ku Pöykky antaa periks niin mä jään roikkuun ohjaan ja poniparka on ihan ulalla mitä mä haluun. Aargh. Pitäis varmaa mennä johki istuntakurssille potkittavaks tai jotaan. Ihan liikaa ongelmia ja liian huono keskittymiskyky.. Masentavaa sinänsä, jos en saa tota ohjastuntumaa kuntoon niin pilaan ton elukan suun. Se on niin herkkä, että pitäs olla ite paljon herkempi että alkais homma sujumaan.

Vaihdettiin Tiinan kans huviks lopputunnista heppoja. Oli kyllä niin kummallista kivuta Kauhun selkään :D. Se on tyyliin 15cm matalempi kun Pöykky, joten kun nousin selkään niin meinasin kellahtaa toiselta puolelta alas kun nousin vähä liian voimalla kun on tottunu tuohon jättiläiseen :D. Sen selkään saa jakkaraltakin ponnistaa. Kauhulla on myös ihan jäätävän lyhyt kaula Pöykkyyn verrattuna, tuntu koko aja et tipahtaa sen pään yli :D Kauhu on kyllä mukava hepo. Tiina näytti tosi pikkuselta Pöykyn selässä :D. Vaihtelu virkistää, mutta kyllä se oma hepo vaan on se oma hepo. Huomasi  kyllä selkeesti, miten satula vaikuttaa istuntaan. Estepenkki heittää melki pakosta vähä könöön, varsinkin kun tuo ei ole ihan kaikkein sopivin Pöykkyrälle tuo satula. Kauhun koulupenkissä tunne oli ihan eri, ryhti pysy paljon helpommin eikä ollut heti kaulalla kellumassa. Seuraava hankinta ois kyllä koulusatula! Tai vaihtoehtosesti sixbäkki ja selkälihakset. Taitaa olla helpompaa sen satulan hommaus...

Kauhulla hömpöttelyä

Tiina ja jätti-Pöykky

Vammakäsi -.-

Tänään ratsastin varmaa puol tuntii putkeen vaan käyntiä käyntiä käyntiä kenttää ympäri, tarkotuksena oli saada neiti tuntumalle ja pysymään sielä ilman että koko ajan joutuu pilkkimään. Ihan nätisti meni sitten loppujen lopuksi.

Nostettiin tänään taas vekaroille uusi paali. Laitettiin se tällä kertaa vaan eri puolelle tarhaa toiseen häkkiin. Vauvat ei tajunnut saaneensa ruokaa, joten menin ohjaamaan ne paalille otsalampun valossa (heinähäkki ei näjy ponien normihengauspaikalle kun on kaksiosainen tarha). Marssittiin jonossa kuin ankkapoikue, ponit seurasivat perässä vihellyksen voimalla :D. Mahtoi olla näky... Vähän ne olivat kummissaan kun matka jatkuikin tallin ohi. On se hyvä kun olen opettanut ne tulemaan vihellyksestä luokse, olisi muuten ollut aika ikävää iltaruokinnan aikaan mennä huhuilemaan niitä hallin takaa syömään. Nyt ei tarvinnut kuin viheltää muutaman kerran niin johan tultiin laukalla ruokakuppien ääreen :D